Suunnistustunnelmia kesän varrelta

Holaaa!  Tässä kesän suunnistustunelmia kuvina :)

 

Suunnistuksen MM-kilpailut Vuokatissa

WOC 2013

Find your flow in Finland

 

 

Sprintin ja avajaisten tunnelmaa:

Stadion oli täpötäysi ja tunnelma sanoin kuvaamattoman upea

 

Viestin tunnelmaa:

Miehet lämppää, bongaatko Gueorgioun?

Naisten huiput lämppää

Naisia lämppäämässä ja varvauksessa

kisafiilistelyä

Go Finland!!!



Palkintojenjako

Myönnettäköön, että noita kuvia tuli ehkä hieman liikaa :D En osaa ikinä valikoida kuvia :D 



Sotkamon suvi

Ikiihana Karpalo-mökki <3 Neljättä kertaa samassa mökissä

Sitten vähän toisenlaisiin tunnelmiin:



Pyöräsuunnistuksen SM-sprinttikilpailusta plakettia




AM-Pyöräsuunnistuksesta kultaa. Kuvaajana J.

Pyöräsuunnsituksista sen verran, että molemmat kisat meni mun osalta täysin pieleen. En päässyt kummassakaan oikein kunnolla vauhtiin. Lisäksi maasto oli poikkkeuksellisen vaikea. Tällä kertaa ei edes kotikenttäedusta ollut hyötyä. Ehkä sprinttimatka ei vain sovi mulle. Ja täytyy ottaa huomioon, että näitä kisoja ennen olen ollut vain kerran PySu kisoissa :D On ironista että sain plaketin ja mitalin huonosti menneistä kilpailuista. Olen aina haaveillut voittamisesta, mutta en tällä tavalla (voitte itse ottaa selvää kuinka vähän oli osallistujia D20-sarjassa). Tässä olenkin sitten miettinyt että mikä tässä urheilussa on sitten mulle tärkeintä. Tottakai haaveilen voittamisesta ja siitä että jonain päivänä olisin  kärjessä. Tärkeintä ei kuitenkaan ole voittaminen, vaan se matka mikä on tehty että on päässyt palkintokorokkeelle. Vielä sitä matkaa ei ole kiertynyt tai sanotaanko että se ei ole kunnolla alkanut ja vain junnaa paikoillaan.  Kun nyt tästä parantuisin niin voisin aloittaa taas treenamisen. :) 

Quote of the day:

"Vähintä mitä voit tehdä elämällesi on miettiä mitä toivot siltä. Ja enintä mitä voit tehdä, on asua sen toivon sisällä. " — Barbara Kingsolver


Iloista päivänjatkoa kaikille! :)


xoxo
Milanie

"Jos siitä voi uneksia, sen voi myös toteuttaa."

 

 

En ole taaskaan postannut pitkään aikaan. Ehkä voisin alkaa tsemppaamaan tässä asiassa.  Jos yrittäisin edes kerran viikkoon postata. Ehkä tää tästä lähtee taas sujumaan, kun arki lähtee käyntiin :D

Tässä kesällä on ollut hienoja suunnistustapahtumia mm. Suunnistuksen sekä tarkkuussuunnistuksen MM-kisat Vuokatissa. Jos jaksan teen kesän suunnistuksista postauksem. Mutta en kyllä tiiä mitä järkeä on vanhoja asioita postailla :D Pitää kattoo.

 

Juuri kun sain lonkkani kuntoon ja pystyin taas treenaamaan normaalisti tulin kipeäksi. Kurkku on taas kipeä. Toivottavasti se ei tällä kertaa kestä 3kk.. En tosiaan jaksaisi samaa rumbaa uudestaan. Kolmen kuukauden liikuntatauko on pitkä aika, siinä ajassa ehtii laiskistua ja kunto romahtaa. En tajua mikä tällä maailmaalla on mua vastaan. Haluaisin vain suunnistaa, mutta olen jatkuvasti kipeä tai sitten tulee joku vamma. Huomenna olisi AM-kisat Karjaalla. Ne taitaa jäädä väliin. Niihin olisi kiva mennä koska en ajatellut mennä SM-kisoihin, sillä ne on niin kaukana. Olisi ollut kiva päästä pikästä aikaa normisuunnistus kisoihin. Nyt on tullut vain pyöräsuunnistettua.

Kai se on oikea päätös olla menemättä kisoihin, kun kerran on kipeä. Mun jos kenen se pitäisi tietää. Sen opin kantapään kautta viimevuonna. En vaan tajua mikä sai mut menemään triatlon kisoihin tän viikon keskiviikkona. Se vaan pahensi tätä kipua. Oli taas järkevää. Milloinkohan mä opin. Kohta olen ihan outsider koko valmennusryhmästä kun mua ei ole näkynyt treeneissä kovin usein..

Haluaisin vain treenata. Nyt mulla on siihen elämäni tilaisuus. Mua pelottaa että tää koko syksy menee taas sairastellessa. Haluan treenata. Haluan. Haluan. Haluan. Mutta miksi mulle aina sattuu kaikenlaista? Miksi? Mitä olen tehnyt väärin?  Tätä menoa en kehity ikinä. 

 

Miten saisin itseni pysymään terveenä. Kai mun täytyisi keskittyä ruokavalioon? Ehkäpä hedelmiä, marjoja ja kasviksia pitäisi syödä enemmän. Ja juominen. Mun täytysi juoda enemmän, saatan helposti unohtaa juomisen. Latasin puhelimeeni sovelluksen, joka muistuttaa veden juonnista. Toivottavasti siitä olisi edes jotain apua. Täytyy vissiin alkaa ottaa terveys vakavasti. Ei tässä muu auta.

Ehkä mä olen kattonut lapsena liikaa prinsessa elokuvia, joissa hoetaan: "Usko unelmiisi, kaikki on mahdollista." yms. Kyllä mä uskonkin. Haluan uskoa. Mutta se on vaan aika vaikeaa, kun samaan aikaan variksetkin nauraa.  Mun sisällä elää pieni toivon kipinä, joka on kantanut mua vaikeidenkin hetkien yli, mutta se murenee hetki hetkeltä. On vaikeaa kulkea omaa tietään kun kukaan ei ole tukemassa. Okei, "kukaan" on ehkä väärä sanavalinta, sillä onhan mulla hyvä tukijoukko. Tarkoitan tässä vain vertauskuvallisesti. Musta  vaan tuntuu että kukaan ei oikeasti ota mua vakavasti. Tuntuu, että olen yksin tän kanssa.

Jonkun mielestä voi olla typerää tavoitella kuuta taivaalta. Niin sanovat vain pessimistit.  Kuinkahan monta keksintöä, kirjaa, elokuvaa ym. olisi jäänyt tekemättä jos kaikki olisivat pessimistejä. 

"Jos siitä voi uneksia, sen voi myös toteuttaa." -Walt Disney-

 

 "Elättele suuria toiveita ja uskalla tehdä kaikkesi niiden eteen. Elättele suuria unelmia ja uskalla toteuttaa ne. Elättele mahtavia odotuksia ja usko niihin."  - Norman Vincent Peale-

 

"Täytyy mennä unelmiaan kohti, eikä vain odottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan." - Veikka Gustafsson-

 

"Kurkota vain kuuta taivaalta. Vaikka et sitä saisikaan, voit silti saada tähtiä."

 -Les Brown

 

Rakastan mietelauseita <3   Olen koonnut yhteen muistikirjaankin erilaisia mietelauseita, aluksi vain Paulo Coelhon (lempikirjailijani) sitaatteja pikku hiljaa myös muiden. Lueskelen niitä aina silloin kun usko meinaa loppua. Niistä on kyllä ollut apua :) Suosittelen muillekin :) Koin eräänlaisen valistumisen kun luin Coelhon Alkemisti kirjan ensimmäistä kertaa. Tajusin vähitellen mikä tulisi olemaan elämäntieni. Löysin oman polkuni tuon kirjan avulla. Joka kerta kun luen Alkemistin tajuan jotain uutta itsestäni, elämästä ja ylipäätään koko maailmasta.

Uusin Coelhon hankintani on Valon soturi- kirja. Siinä on n. Sivun pituisia ohjeita, mietelausetyyppisiä. Tavoitteeni olisi elää niiden ohjeiden mukaan. Se voi olla aluksi vaikeaa. Täytyisi luopua materiasta. Syvällä sisimmässni tiedän, etten tarvitse tätä tavara määrää mihinkään, mutta toisaalta välillä on kiva tehdä kaikkea pinnallista ja mennä shoppailemaan. Toisaalta tarvitseeko kaikesta luopua heti. Ehkä sen voi tehdä vähitellen.

 

 

Nyt on ehkä jo aika mennä unten maille. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa!

 

Nauttikaa viimesistä kesäpäivistä <3

 

 

xoxo

Milanie