Enpä olisi viime sunnuntaina aamulla herätessä uskonut, että
palaan kotiin mitali kaulassa.Saatiin S:n kanssa SM-hopeaa
pyöräsuunnistusviestissä D20 sarjassa! Mun kaikkien aikojen paras sijoitus!! Ja
vois sanoa että ensimmäinen ansaittu mitali. On tää hieno päättää juniorisarjat
ensimmäiseen arvokisamitaliin! Ensi vuonna onkin sitten vähän kovemmat vastustajat
pääsarjassa. ;)
Viestissä oli 6 osuutta jotka mentiin vuorotellen. Minä
aloitin. Eka osuus meni ihan ok. Yritin pysyä peesissä (ja pesin iskän asvalttipätkällä
:D ) Mutta jorpakossa jäin pari minuuttia jälkeen kärjestä. Kolmannella
osuudella mulla meni hyvin kunnes vitos
rastilla multa irtos takarengas. Todennäköisesti sen takia koska hetkeä aikaisemmin kaaduin
juosten taluttaessa. Yritin ite jotain säätää, mutta en osannut. Yritin myös
parilta mammalta kysyä apua, mutta eihän ne osannut. En uskaltanut pyytää apua
miehiltä joita huritsti kovaa vauhtia ohi. Sitten muistin että suht lähellä on
risteys, jossa on järjestäjiä. He onneksi auttoivat. Olin melko paniikissa ja aivan
varma että elämän ensimmäinen arvokisamitali menee sivu suun. Mutta onneksi järjestäjät auttoivat! En olisi
muuten ehkä päässyt jatkamaan. Ilman tuota äksidenttiä taistelu lopputuloksista
olisi voinut olla tiukempi.
Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen. :) Unelma on taas askeleen
lähempänä!
|
Fiilikset ennen kisaa |
Voi vitsi, tästä riittää muisteltavaa. Tää oli kyllä todella
hyvä kisa. Tykkäsin maastostakin. Lauantaina oli sellasta pusikkoa että huhhuh.
Sunnuntaina oli hyvät radat. Tosin vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli,
onneksi itse vältyin pahoilta tilanteilta.
Sunnuntain kisa oli kyllä oikeastaan ehkä paras suoritukseni
ikinä. En tehnyt juuri pummeja. Yhdessä
kohtaa ajoin liian pitkäksi. Ja monelle rastille jouduin kyllä juoksemaan
pyörän kanssa, koska ne oli niin pieniä polkuja. Mutta totesin
että minä pääsin nopeammin juosten kuin
polkien. Jos jotain pitää kehittää niin aggressiivista ajamista. Sitä olisi
tarvittu ryteikössä etten olisi päästänyt pappoja mun tielle ja siten päästänyt
kärkeä karkuun. Oli kuitenkin hieno tunne ajaa kun tietää olevansa mitalissa
kiinni, toisaalta se toi myös paineita
aika paljon. Vitososuus, eli mun vika, meni hyvin. Suunnistus meni aika lailla
usvassa. Suoritukest alkoi tuntua jo pääkopassa ja rasteilla oli pakko ihan
pysähtyä tarkastamaan koodi kun ei pystynyt enää lukemaan vauhdissa. Niin
täpinöissäni ja puhki olin. Oli hieno kisa! Kiitos vielä joukkuetoverille!
En voi sanoin kuvailla kuina onnellinen olen tällä hetkellä.
Tämän eteen on tehty paljon töitä. Olen satoja kertoja hävinnyt urani aikana ja
välillä tuntui että vaikka mitä teen niin en koskaan menesty. Vihdoin sain
jotain konkreettista palkinnoksi siitä uurastuksesta, mitä olen tämän eteen
tehnyt.
Tästä tää lähtee! ;)
|
Lauantain maaliintulo (kuvaajana S) |
Lauantain henkilökohtianen kisa eli SM-keskimatka oli sitten vähän haastavampi.
En tykännyt kauhesti radasta. Lähes jokaiselle rastille oli rastinotto tehtävä
kinttupolkuja pitkin niin mun kohdalla se meni kyllä taluttamiseksi. Ja yksi
kokonainen rastiväli oli pikkupolkua. Ja pari pummiakin tein. Yksi oli
huolimattomuus virhe sillä en muistanut katsoa leimasinko oikealla rastilla ja
oli pakko palata tarkistamaan. Sen jälkeen muutin suunnitelmaa ja valitsin
huonomman reitin valinnan. Toinen taas tuli kun ajoin liian pitkäksi. Ja
huomasin että olin mennyt jälkimmäistä polkua kun olisi pitänyt mennä
ensimmäistä polkua. Kaiken lisäksi yhtä polkua ei ollut kartassa vaikka
maastossa oli selvä polku, sekin vähän sekoitti. Muuten meni ok. Olin viides.
Se onkin toiseksi paras sijoitukseni pyöräsuunnistuksessa. Lauantain ja
sunnuntain suoritusten välillä oli kyllä selkeä ero. Lauantaina en päässyt
oikein missään kohtaa kunnolla vauhtiin. Suorilla pätkillä olisi voinut ajaa
kovempaa. Rastinotot eivät olleet ollenkaan sujuvia. Kun taas sunnuntaina
alusta asti oli hyvä vauhti päällä, oikeastaan ensimmäistä kertaa
pyöräsuunnistuskisoissa. Kaikissa aiemmissa kisoissa multa on puuttunut
vauhtia. Sunnuntaina rastinotot sujuivat suht hyvin. Olen todella tyytyväinen
suoritukseen.
En todellakaan olisi osannut kuvitella että palaan Pohjanmaan reissulta mitali
kaulassa. Koko edellisen viikon olin flunssassa ja pari viimeisintä pysu
treeniä olivat menneet penkin alle. Niistä jäi huono maku. Mua auttoi kuitenkin
se etten juurikaan katsonut ketä kaikkia nimiä on lähtölistassa, vasta kisapaikalla
katsoin lähtölistan. Se auttoi. Muuten olisin panikoinut koko matkan. Muita
joukkueitakaan en paljon katsonut ennen kuin vasta launtaina. Oli kyllä suuri
helpotus huomata että meiän sarjan kovat nimet olivatkin pääsarjassa
kisaamassa.
|
Mitalipiiras |
Semmoinen korjaus pitää vielä tehdä että Aamupostin (AP 15.9.14) artikkeli
urheilupalstalla oli täysin puutteellinen. Ensinnäkin siinä ei ollut mainittu
sarjoja, jonka vuoksi artikkeli oli sekava. Toiseksi siinä annettiin ymmärtää
että Rykmentin voitto olisi ollut alusta asti selvä, mitä se ei ollut. Jos
multa ei olisi rengas lähtenyt niin rykmentin voitto ei olisi ollut niin ylivoimainen.
Lisäksi artikkelissa ei mainittu sanallakaan rastin poikien hienosta
neljännestä sijasta H18 sarjassa.
Viikolla olen kuvannut videoita ja editoinut niitä. Olen myös käynyt
auttelemassa pappaa. Tiistaina kävin mun tän kauden varmaan ekoissa
suunnistustreeneissä. Sprinttitreeni oli kyseessä. Huomasin kyllä että juoksu
kunto on haihtunut pyöräilyn myötä. Lisäksi juoksu tuntui pahalta kurkussa. En
kuitenkaan älynnyt lopettaa ajoissa, mistä seurasi että tulin uudestaan
kipeeksi. Oli kyllä kiva nähdä seurakavereita ja suunnistuskin oli ihan mukavaa tauon jälkeen
.
|
Teetä on kulunut paljon.. Paddington <3 |
Torstaina sain vihdoin taas aikaseksi luettua Platonin valtiota. Olen edennyt
jo kolmanteen kirjaan (s.127). Valtio on ihan jees kirja oikeastaan. Ja todella ajatuksia herättävä. Mutta
täytyy sanoa että sisäinen feministini kyllä heräsi kun luin seuraavan pätkän:
”Sinä säätäisit siis sellaisen lain, että tässä valtiossa
jota me nyt olemme perustamassa, rakastaja saa suudella poikaystäväänsä, olla
hänen seurassaan ja hyväillä häntä niin kuin isä poikaansa, siis kauniissa
mielessä, jos poika tähän suostuu. Muuten hänen tulee seurustella rakkautensa
kohteen kanssa niin, ettei hänen koskaan voida epäillä menevän tätä pidemmälle.
- - ” (III 403b-c)
Todella törkeää naisen esineellistämistä!!! Platonin pisteet ropisee nyt kyllä
todella alas. Enää en voi suhtautua häneen yhtä kunnioittavasti.
Perjantain ruokavuorolla tein Ruokaisaa kanasalaattia Hellapoliisin ohjeen
mukaan. Todella hyvää oli vaikka itse sanonkin.❤
|
Huomatkaa nallekuviointi :D |
Perjantaina innostuin myös leipomaan sitruunapaloja Demin ohjeen mukaan.
Rakastan sitruunaa.❤ En nyt ehkä pelkältään mutta kaikki sitruuna jälkkärit on
niin taivaallisia ja sitruuna voiteet & tuoksut! Ai että! ❤ Lämpiminä herkut eivät olleet niin hyviä,
maistuivat aika rasvasilta, mutta ihan ok. Kylminä seuraavana päivänä sen
sijaan herkullisia!
Tänään sunnuntaina tein kyllä kaikkien aikojen surkeimman
treenin. Joku on joskus väittänyt että kuntoilu samalla kun katsoo TV:tä on
tehokasta. Pah sanon minä. Ei siitä tule yhtään mitään. Treeni menee
puoliteholla ja TV-ohjelmaankaan ei voi kunnolla keskittyä. No ehkä tällainen sluibalu
sillon tällöin on ihan ok, kunhan ei tavaksi tule. Huomenna sitten vaikka kaksi
treeniä!
Antoisaa viikkoa kaikille!
Love, Milla ❤