sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Bday

Kiitos kaikille tutuille lahjoista, niitä tuli ihan liikaa <3

Aamulla kävin hiihtämässä. En kyllä kovin kovaa päässyt tällä jalalla etenemään ja tukin varmaa koko ladun :D Mutta oli kiva päästä hiihtämään ❤

Sitten kävi sellanen onnettomuus että onnistuin saamaan paleltuman saunassa.. Kyllä, luit oikein sain paleltuman saunassa. Millalle kaikki on mahdollista. Tapani mukaan laitoin kylmäpussin jalan päälle saunassa. Tällä kertaa käytin vaan hieman tehokkaampaa pussia, joka oli hieman liian tehokas.. Pari pentä ja yksi usompi paleltuma tuli. Ne oikein turvitti. Ripeä toiminta ja lämmin vesi kuitenkin auttoivat. Nyt niihin ri enää satu ja jäljellä on enää punaiset jäljet. Ei mitään pahempaa.

10 vuotta sitten... Huh ikäkriisiä pukkaa

Love is all you need

Bday outfit :D

Too many gifts..

Close enough...

Pizzaaaa ❤

Illalla katsoin Disneyn Atlantiksen ❤ Se on ehkä mun lempileffa ❤

Hyvää yötä!

Love, Milla

torstai 25. joulukuuta 2014

Joulurauhaa

Rauhallista joulua kaikille!

Kiitos ihan hirmuisesti kaikille katsojille ja tilaajille! Olen saanut paljon positiivista palautetta! Kiitos siitä! ❤

Tätä joulukalenteria on ollut hauskaa ja haastavaa tehdä! Teidän ansiosta mulla oli pitkästä aikaa joulufiilis! Kiitos! ❤

Opin videoiden teosta paljon tänä aikana. Ja kantapään kautta opin myös sen että kannattaa editoida heti videot, muuten tulee kiirus... Pahoittelut vielä kerran videoiden myöhästymisestä. En joulukalenteri idean saaressa tajunnut mihin olin ryhtymässä :D Mutta minkäs teet ei videoita ilmastakaan taiota..

Pää pursuaa paljon uusia ideoita, mutta Milanie jää silti ansaitulle joulutauolle. Palaan tauolta kun on sen aika. Sinä aikana mun kuulumisia voi seurata Instagramissa: @milaniex



Q&A videon kuvaan ja lataan kun ehdin ja toteutan sen todennäköisesti kahdessa osassa, jotta pystyn vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. :)

Joulurauhaa kaikille!



Love, Milla ❤

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulukalenteri ja ajatuksia intistä

Pitkästä aikaa kirjottelen taas tänne blogin puolelle. Tässä on ollut aikamoista kiirettä. Töissä on pitkiä päiviä. Töiden jälkeen pitäisi vielä jaksaa treenata ja sitten edioida ja ladata videoita. On tää vloggaaminen kuitenkin ihan hauskaa. :) Ja parasta tässä joulukalenteri jutussa tosiaan on se, että mulla on pitkästä aikaa joulufiilis. :) Tosiaan koska tämä vloggaaminen on syönyt valtavasti aikaa en ole ehtinyt blogia päivittämään, tällä hetkellä mun kuulumiset tietää parhaiten siis YouTuben puolelta tai instasta, jonne päivitän aktiivisesti kuvia.

Joidenkin videoiden lataamisessa on ollut ongelmia ja selaimetkin ovat takkuilleet. Ei ollut ihan fiksu veto jättää editoimista viime tippaan, sillä kotona meillä on huonot yhteydet, vaikka tosin paremmat kuin esimerkiksi syksyllä. Se tarkoittaa siis sitä että videoiden lataamiseen menee _kauan_!  Mutta ehkä se ei haittaa jos videot tulee vähän myöhässä.. Pahoittelut vielä kerran tästä asiasta! Yritän tällä viikolla tsempata että videot tulisivat ajoissa! :)

Milanien Joulukalenteri



1. LUUKKU:

 


2. LUUKKU:


3. LUUKKU:


 
4. LUUKKU:

 

5. LUUKKU:

 
 


6. LUUKKU:


7. LUUKKU:


8. LUUKKU:

 
 
 
9. LUUKKU:
 
 
 
10. LUUKKU:
 
 
11. LUUKKU:
 
 
 
12. LUUKKU:
 
 
 
13. LUUKKU:
 
 
14. LUUKKU:
 
 
 

Nyt muuten on myös selvinnyt mikä mun jalassa todennäköisesti on. Siinä arvellaan olevan lonkan rustorenkaan repeämä. Ehkä noin kuukausi menee että se paranee. Vesijuoksua ja kuntopyöräilyä voin tehdä, juoksua en missään tapauksessa. Mietityttää jos jalka ei tästä parane. Välillä siihen sattuu ihan levossakin. Tai oikeastaan päivittäin siinä on aina jotain kivun tunnetta. En enää edes muista minkälaista on kun jalassa ei ole kipua. Tavallaan siihen kipuun tottuu. Ja sit vielä kun on korkea kipukynnys niin houkutus treenata lujaa on suuri. Mutta pakko tää on ottaa maltillisesti. En kuitenkaan haluan riskeerata kaikkea typerillä valinnoilla.

Kyllä tämä loukkaantuminen pistää taas miettimään. Uskon ja toivon että jalka toipuu, mutta kuinka nopeasti? Jos se ei tässä parin kuukauden sisään parane, niin kaikki suunnitelmat menee uusiksi! Mitä käy mun ens kesän tavotteille? Mitä käy mun koko urheilu-uralle? Miten niin pienellä hetkellä voi olla niin suuri vaikutus tulevaisuuteen. Yksi parin sekunnin juoksuveto ja puf mun urheilu-ura on vaakalaudalla. Toipuminen/toipumattomuus vaikuttaa myös yhteen toiseenkin päätökseen...

Nimittäin olen erittäin vakavasti miettinyt inttiin lähtemistä. Syitä on monia. Ennen kaikkea sen takia koska koen että mahdollisessa sotatilanteessa minusta olisi enemmän hyötyä rintamalla kuin soppakauhan varressa. En vähättele lottien tekemää arvokasta työtä, mutta henkilökohtaisesti koen että tosiaan musta olisi rintamalla enemmän hyötyä. Olen kuitenkin koko ikäni juossut metsissä ja on partiotaustaakin, niin kaikista niistä taidoista on varmaan hyötyä. Ja olen myös hyvässä kunnossa (jos lonkan tilannetta ei lasketa).

Mikä saa entisen pasifistin lähtemään armeijaan? 

Pasifismi on aatteena hieno, mutta on oltava realisti. Jos syttyisi sota ei siinä pieni tyttö voi tehdä mitään jos isot pomot päättää sotia. Ei se auttasi yhtään mitään jos yksinäni heiluttelisin valkoista lippua.

Olen erittäin syvällisesti pohtinut tätä kaikkea. Ja olen edelleen kyllä sitä mieltä että sotiminen ei maailmasta lopu niin kauan kun sotaan vastataan sotimalla. Ja jos MINÄ päättäisin niin maailmassa ei sodittaisi lainkaan, mutta se ei ole MINUN päätettävissäni. Maailman tämän hetkinen poliittinen tilanne on hyvin epävakaa ja se pistää miettimään että sodan syttyminen minun elinaikana on todennäköistä. Olen ollut jo reilu kuukauden tätä mieltä eikä mikään saa päätäni kääntymään, paitsi jos jalka ei parane. Se on ainoa syy minkä takia en menisi inttiin.
 
Tietysti se tarkoittaisi sitä että tulisi kolmas välivuosi.. Mutta se pistää entistä enemmän motivoimaan. Sillä mun olisi PAKKO päästä kolmannella kerralla yliopistoon. Intin aikana ei paljon lueta. Ja uskon todella että saan opiskelupaikan tällä kertaa.  Ja en näe mitään syytä miksi tämä haittaisi opiskeluani. Päinvastoin. Siitä tulisi olemaan valtavasti hyötyä tulevaisuudessa. Ja jos ylipäätään haluan käydä intin niin se on käytävä nyt. Ei mulla opiskelijana ole sellaseen aikaa. Opiskelen kuulkaas filosofian tohtoriksi, niin ei mulla ole siinä välissä aikaa inttiä käydä. Ja tohtorin tutkinto haave ei ole sekään mikään vitsi.
 
Tämä oli tällainen informaatio, jotta kaikki tutut varmasti tajuaa että olen vakavissani tämän asian kanssa. Totta kai tiedän että intti tulee olemaan rankkaa. Se nyt on päivän selvää. Ja melkoinen kuntokuuri täytyy aloittaa jahka tuo jalka paranee. Toivon todella että se paranee. En halua heittää tätä haavetta hukkaan.
 
 
Eiks lyhyet hiukset sopiskin mulle ;)

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa.

Rauhallista joulun odotusta! <3

Love,
Milla

 
 
 
 
 
 
 









sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kuulumisia ja ilmoitus

Kaikenlaista on ehtinyt tapahtua sitten viime näkemän. Tässä muutamia kuvia. :)

Halloween tunnelmia

Muumi meloni lyhty ❤

Aloitin työt perheyrityksessä. On ollut haastavaa, mukavaa, jännittävää ja välillä jopa puuduttavaa, mutta on kiva kun viimein elämällä on joku rytmi.

Olin partioleirillä ❤ On hienoa kun lippukuntamme jäsenmäärä on kasvanut. Oli kiva nähdä tuvan täydeltä iloisia lapsia :) Partio on parasta! ❤

Olen treenannut uuden ohjelman mukaan. Toisaalta enpä kauaa ehtinyt tehdä ohjelmaa kun lonkka kipuili uudestaan. Lääkäri arveli revähdystä, mutta koska juostessa sattunut revähdys ei mene vakuutuksen piikkiin niin en tiedä menenkö magneettikuvaukseen. Sitten tiistaina iski kova kurkkukipu, sitten nielurisaleikkauksen ei ole ollut näin kovaa kurkkukipua. Melkein viikko meni flunssan kourissa. Tänään vasta pääsin treenailee tacxilla.

Hankin myös uudet härpäkkeet. Polar v800. Olen ihan koukussa aktiivisuusrannekkeeseen!! ;)

Demi ❤

Ja sitten vielä ilmoitusta!! Jotkut ehkä jo tietävätkin jos olette mun Facebook kavereita tai seurailette mun youtube kanavaa. Nimittäin tänä vuonna teen youtubeen joulukalenterin!!


Olen syksyn mittaan kuvannut paljon videoita. Yksi video enää puuttuu ja yli puolet täytyy vielä editoida! Hihii on ollut rankkaa mutta hauskaa! Pitkästä aikaa moneen vuoteen ootan innolla joulua! En malta oottaa joulua, mulla on ihan superhyvä joulufiilis! Ihanaa kun on tullut lunta! Kunpa lumi pysyisi ja pääsisi jo hiihtämään ❤

Olen ehdottomasti talvi-ihminen. Ennen kaikkea sen takia että on lunta ja pääsee hiihtää, mutta myös siksi että talvella meillä on paljon juhlia. Ensin on joulu, sitten mun synttärit, uusi vuosi, ja helmikuussa siskon synttärit.. Rakastan talvea ja -20 asteen paukkupakkasia ❤


Toisaalta pidän muistakin vuoden ajoista. Syksyllä on ihana ruska ja keväällä luonto herää eloon. Kesällä taas pääsee pyöräilee ja suunnistaa ❤ Ainut mitä vihaan on LOSKA!!! Loskaa en voi sietää en sitten millään. Alku talvi ja lumien sulaminen kevään koittaessa on ihan kamalaa aika. Kaatosadekin on kivempaa kuin loska. :D


Ahkeraa vloggailua

Hyvää joulun odotusta! ❤

Tässä vielä linkki viimeisinpään tubevideoon:

http://m.youtube.com/watch?v=bkmvybTzVlY

Love, Milla

torstai 13. marraskuuta 2014

ONKS TÄÄ JOKU KIROUS


Tässä vähän My Day videoo!! Vähän kesti sen tekemisessä kun  on ollut aika kiireistä, sillä aloitin viime viikolla työt. Marraskuussa ei tule tämän enempää videoita. Mulla on käynnissä isompi proggis niin panostan nyt siihen. Voin taata että tulette tykkäämään siitä kun se valmistuu! Älkää siis ihmetelkö, jos multa ei tule vähään aikaan videota. En paljasta siitä vielä  kuitenkaan tämän enempää. ;)

 
 
https://www.youtube.com/watch?v=ZRd2UCW9I4g&spfreload=10




Mukavaa päivän jatkoa kaikille! ❤


Love, Milla




perjantai 31. lokakuuta 2014

Pyöräilyä, kiipelyä ja vloggausta

Moikka taas pitkästä aikaa! Tässä on menny tovi kun olen viimeksi kirjoitellut ja paljon on tapahtunut!

Laittelen paljon kuvia ne kertokoon puolestaan. :)

"Syyslomalla" vietin aikaa kavereiden kanssa.

Niin mikä loma? Mulla on tässä 1,5 vuotta ollu lomaa ja voin kertoa että siinä ajassa lomaan ehtii kyllä kyllästyä :D Mutta onneksi tähän tulee muutos, sillä sain töitä!! Pääsen isän firmaan toimistohommiin. Mulla on kyllä kauhee vaatekriisi koska pukukodina on business casual ja mulla ei ole mitään hajua mitä se meinaa. Mulla ei ole kauheesti siistejä vaatteita. Mutta nyt on hyvä syy ostaa lisää! ;)

Vietin myös viikonlopun AHH-tyttöjen kanssa Nastolassa. Ja kai vois sitten virallisesti sanoa että kuulun nyt AHH- Cycling Teamiin. Tää on aika hienoa!


Linkki sivuille:http://ahhcycling.blogspot.com.es/?m=1


Sieltä löytyy myös lisää kuvia leiriltä ja yksityiskohtaisempaa tarinaa leiristä :)

Joo no tuolla leirillä me ensin perjantaina (10.10.) tutustuttiin kämppään ja käytiin ruokakaupassa. Sitten olikin jo aikaa hämärää ja käytiin reippaalla kävelyllä.

Lauantaina (11.10.) pyöräiltiin Pajulahteen 40 km maastopyörillä. Vähän oli kyllä tekniikka ruosteessa nii meni aikamoiseksi taluttamiseksi. Upouudet suojatkin meni rikki tai ei ne kokonaan rikki menny mutta ne pitäs paikata kun niihin tuli kivasti reikiä :( Mitkään suojat ei kestä Millan käsittelyä :D

Illalla leivottiin, kokkailtiin ja herkuteltiin huoltotiimin kanssa ja suunniteltiin vähän tulevaa.

(kuvaajana Karo)

Sunnuntaina (12.10.) siivottiin kämppä ja ajettiin Vierumäelle. Tarkoitus oli mennä Flow Parkiin. Ei päästy sinne heti ku siellä oli täyttä. Välissä käytiin kävelyllä. Lopulta kahen maissa päästiin Flow Parkiin kipeilemään. Olen kerran aikaisemminkin ollut Flow Parkissa, Turussa pari vuotta sitten. Muistin että se oli paljon hurjempaa. Koska muistan että olin yhessä kohtaa ihan paniikissa ja joku ohjaaja yritti rauhoitella mua. XD Ei toi ollu yhtää nii paha, mutta rankkaa toi kyllä on. Mulla oli käsivoimat ihan lopussa ja ihmettelin miten jotkut pienet menee nii vikkelästi. Yhen radan jouduin kyllä keskeyttää ku se heilu niin paljon nii en tykkänny siitä ja se oli toisiksi vaikein niin en mun käsivoimat ei kyllä olis siihen riiitäny. Toi oli kyllä tosi hauskaa! Käsissä tuntu vielä parin päivän jälkeenkin että jotain oli tullut tehtyä. ;)

1500 numeroa rei'itettiin ja laitettiin mappeihin

18.9. Kytäjällä oli suunnistuksen SM-erikoispitkä. Olin siellä talkoolaisena infossa. Oli kyllä antoisa kokemus! Kaikista työllistävin talkoohomma ja samalla opettavaisin. Numeroiden mapittamisessa oli kyllä hommaa :D yli 7h meillä meni..

Lauantai aamuna oli pakkasta kun saavuttiin kisapaikalle. Päivän mittaan jouduin kyllä luopumaan toppatakista sillä tulosten kiinnittäminen tulostaululle on yllättävän hikistä puuhaa :D

Sitten olen vaan nauttinut syksystä. ❤

Valtiotakin on tullut luettua. Olen jo reilusti yli puolen välin!!

Ja tietty oon katsellut vlogeja! Mun suosikki vloggaajia on: mmiisas, Soikkuu, Pinkku Pinsku, Tume, Ilona Julia, IA MU, Naag ja eedspeaks ! ❤

Tässä on vielä mun pari videoo, jotka olen tehnyt tässä välissä, jos joltain on jäänyt huomaamatta :)

Get ready with me -meikki-ja hiustutoriaali:

http://m.youtube.com/watch?v=f9y9S152UwU

Asiavideo:

http://m.youtube.com/watch?v=pyZw_PpD-WI

Kiitos ihan superpaljon kaikille kymmenelle tilaajalle!! ❤

Mun lonkka oli muuten tässä välissä paremmassa kunnossa. Jostain syystä kuitenkin maanantain spinningissä siinä tuntui kipua. Se oli selvästi kipua, ei sellasta jomotusta niin kuin yleensä. Olen nyt sitten viime päivät levänny ja on ollut muutenkin niin hirveesti kaikkee tekemistä niin en ole ehtinyt treenaamaan. Kai sitä pitää mennä lääkäriin, mutta tuntuu että ne ei mitää tiedä ja kirjottaa Burana kuurin. :/

En tajua mikä tossa lonkassa oikein on :( Haluaisin niin kovasti treenaamaan, mutta en oikein tiedä mitä pystyn tekemään. :/ No toivotaan että se paranis! :)

Ja olen tehnyt päätöksen että jatkan vielä ainakin ensi kauden pyöräsuunnistusta. Täytyy sit vaan kattoo ettei pyöräilykisat mee päällekkäin. Pyöräsuunnistus ja maantiepyöräily tukevat toisiaan lajeina ja mun mielestä ne ei sulje toisiaan pois. Päinvastoin ne monipuolistavat harjoittelua. + suunnistuksesta ei pääse eroon ;P

Tietysti sitähän vois "lopettaa huipulla" mutta en mä kykene sellaseen koska tosta hyvästä menestyksestä on tullut paljon itsevarmuutta ja vihdoin mulla on hyvä suoritus johon verrata muita suorituksia. Ja tota kautta saan taas lisää itsevarmuutta kun muistelen että: "Siellä vedin hyvin miks en siis nytkin" tms. Rehellisesti voin sanoa että puhtaat suoritukset ok meikäläiseltä ollut vähissä. Kaudessa ehkä yks jos sitäkään on saattanu tulla... Ja jokainen voi laskea kuin paljon kisoja parhaimmillaan on.. Mutta SM-kisa menestys on tuonut valtavasti lisää itsevarmuutta. :)



Hurjaa Halloweenia kaikille!🎃


Love, Milla ❤



keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa



"Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa."

"Itku pitkästä ilosta."

Viime keskiviikkona kävi sitten niin että lonkka tais revähtää tai venähtää, whatever mutta siihen sattuu. Aivan samalla tavalla kuin viime vuonna. Mielestäni lämmittelin ihan hyvin. Pyöräilin aika lailla täysii treeneihin. Sitten verkattiin yksi kierros kenttää ympäri ja tehtii kaikkii polvennosto ja pakarajuoksuja yms yms. Siinä tuli jo hikikin. Sitten toisella kierroksella oli aluks venytys tyyppistä. Ja sitten kaksi kiihtyvää vetoa. Ensimmäisessä vedossa jotai puf vaan tapahtu ja siihen rupes sattuu. Sen jälkeen tein mitä pystyin treeneissä. Vähän sellasta huoltavaa. Lonkan pyörittelyä. Aitojen ylitystä rauhallisesti. 

Jäi lauantain pysu kisat väliin :/ Just kun aattelin hyödyntää hyvän kisavireen niin eiköhän sitten tapahdu jotain tällasta. En tiiä pitääkö tässä mennä lääkäriin. Mutta selvää ainakin on että nyt on totaalilepo jaloille varmaa pari viikkoa ja sit sen jälkee pitää kattoo pystyykö polkee. Mutta jos tää kipu pahenee nii sitten tottakai ehdottomasti lääkäriin.

Tää kausi olikin liian hyvää ollakseen totta. Ei juuri sairasteluja. Ei juuri loukkaantumisia. No urheilija ei tervettä päivää näe :/ 

Olen nyt sitten levännyt viikon. Lauantaina kävin kokeilemassa pyöräilyä varovasti ja ihan hyvin sujui. Päivittäin kuitenkin jomottaa ajoittain. Eilen olin kaverin kanssa pidemmällä pyörälenkillä Riihimäellä. Käytiin siellä lounaalla Feniks Caféssa ja poljettii takas. 

Tänäänkin taas vähän jomotti vielä jalkaa. Toivotaan että se parantuisi. Pitää varmaan muuten mennä siellä lääkärissä käymään. 


Tässä kuvia viikolta:


Mantelikala


Askartelua
Nepalilaisessa iskän kanssa
RANCH -dippiä  ja Vain elämää ❤
Maanantaina mustikassa
Sudenkorento
Leivoin äidille sen synttäripäivänä maanantaina sitruuna kuppikakkuja
Eilinen salaattilounas Feniksissä

Syksy, hämärtyvät illat ja kynttilät ❤

Uusi  vlogi-video nyt tubessa!! Aiheena unelmat! ❤


Kuvasin tuon sillä viikolla kun oli SM-kisat. En ehkä enää ajattele niin yksiselitteisesti etteikö musta voisi tulla pyöräsuunnistajaa. Mutta faktaa on se että en enää nauti suunnistamisesta samalla tavalla kuin ennen ja suunnistuksesta on mulle enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen kyllä kallistumassa pyöräilyn puoleen. Toisaalta eipä pyöräsuunnistus harjoittelu sulje pois pyöräilyä. Ainut tietysti jos kisat sattuu päällekäin. Toisaalta ens vuonna olen pääsarjassa... Kaikki on vielä siis auki.


Tunnelmallisia syysiltoja kaikille!  <3

Love, Milla

maanantai 22. syyskuuta 2014

Unelmani on askeleen lähempänä!



Enpä olisi viime sunnuntaina aamulla herätessä uskonut, että palaan kotiin mitali kaulassa.Saatiin S:n kanssa SM-hopeaa pyöräsuunnistusviestissä D20 sarjassa! Mun kaikkien aikojen paras sijoitus!! Ja vois sanoa että ensimmäinen ansaittu mitali. On tää hieno päättää juniorisarjat ensimmäiseen arvokisamitaliin! Ensi vuonna onkin sitten vähän kovemmat vastustajat pääsarjassa. ;)

Viestissä oli 6 osuutta jotka mentiin vuorotellen. Minä aloitin. Eka osuus meni ihan ok. Yritin pysyä peesissä (ja pesin iskän asvalttipätkällä :D ) Mutta jorpakossa jäin pari minuuttia jälkeen kärjestä. Kolmannella osuudella  mulla meni hyvin kunnes vitos rastilla multa irtos takarengas. Todennäköisesti  sen takia koska hetkeä aikaisemmin kaaduin juosten taluttaessa. Yritin ite jotain säätää, mutta en osannut. Yritin myös parilta mammalta kysyä apua, mutta eihän ne osannut. En uskaltanut pyytää apua miehiltä joita huritsti kovaa vauhtia ohi. Sitten muistin että suht lähellä on risteys, jossa on järjestäjiä. He onneksi auttoivat. Olin melko paniikissa ja aivan varma että elämän ensimmäinen arvokisamitali menee sivu suun.  Mutta onneksi järjestäjät auttoivat! En olisi muuten ehkä päässyt jatkamaan. Ilman tuota äksidenttiä taistelu lopputuloksista olisi voinut olla tiukempi. 
Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen. :) Unelma on taas askeleen lähempänä!

Fiilikset ennen kisaa




 
Voi vitsi, tästä riittää muisteltavaa. Tää oli kyllä todella hyvä kisa. Tykkäsin maastostakin. Lauantaina oli sellasta pusikkoa että huhhuh. Sunnuntaina oli hyvät radat. Tosin vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli, onneksi itse vältyin pahoilta tilanteilta. 

Sunnuntain kisa oli kyllä oikeastaan ehkä paras suoritukseni ikinä.  En tehnyt juuri pummeja. Yhdessä kohtaa ajoin liian pitkäksi. Ja monelle rastille jouduin kyllä juoksemaan pyörän kanssa,  koska  ne oli niin pieniä polkuja. Mutta totesin että minä pääsin nopeammin juosten  kuin polkien. Jos jotain pitää kehittää niin aggressiivista ajamista. Sitä olisi tarvittu ryteikössä etten olisi päästänyt pappoja mun tielle ja siten päästänyt kärkeä karkuun. Oli kuitenkin hieno tunne ajaa kun tietää olevansa mitalissa kiinni, toisaalta se  toi myös paineita aika paljon. Vitososuus, eli mun vika, meni hyvin. Suunnistus meni aika lailla usvassa. Suoritukest alkoi tuntua jo pääkopassa ja rasteilla oli pakko ihan pysähtyä tarkastamaan koodi kun ei pystynyt enää lukemaan vauhdissa. Niin täpinöissäni ja puhki olin. Oli hieno kisa! Kiitos vielä joukkuetoverille! 

En voi sanoin kuvailla kuina onnellinen olen tällä hetkellä. Tämän eteen on tehty paljon töitä. Olen satoja kertoja hävinnyt urani aikana ja välillä tuntui että vaikka mitä teen niin en koskaan menesty. Vihdoin sain jotain konkreettista palkinnoksi siitä uurastuksesta, mitä olen tämän eteen tehnyt.

Tästä tää lähtee!  ;)

Lauantain maaliintulo (kuvaajana S)


Lauantain henkilökohtianen kisa eli SM-keskimatka oli sitten vähän haastavampi. En tykännyt kauhesti radasta. Lähes jokaiselle rastille oli rastinotto tehtävä kinttupolkuja pitkin niin mun kohdalla se meni kyllä taluttamiseksi. Ja yksi kokonainen rastiväli oli pikkupolkua. Ja pari pummiakin tein. Yksi oli huolimattomuus virhe sillä en muistanut katsoa leimasinko oikealla rastilla ja oli pakko palata tarkistamaan. Sen jälkeen muutin suunnitelmaa ja valitsin huonomman reitin valinnan. Toinen taas tuli kun ajoin liian pitkäksi. Ja huomasin että olin mennyt jälkimmäistä polkua kun olisi pitänyt mennä ensimmäistä polkua. Kaiken lisäksi yhtä polkua ei ollut kartassa vaikka maastossa oli selvä polku, sekin vähän sekoitti. Muuten meni ok. Olin viides. Se onkin toiseksi paras sijoitukseni pyöräsuunnistuksessa. Lauantain ja sunnuntain suoritusten välillä oli kyllä selkeä ero. Lauantaina en päässyt oikein missään kohtaa kunnolla vauhtiin. Suorilla pätkillä olisi voinut ajaa kovempaa. Rastinotot eivät olleet ollenkaan sujuvia. Kun taas sunnuntaina alusta asti oli hyvä vauhti päällä, oikeastaan ensimmäistä kertaa pyöräsuunnistuskisoissa. Kaikissa aiemmissa kisoissa multa on puuttunut vauhtia. Sunnuntaina rastinotot sujuivat suht hyvin. Olen todella tyytyväinen suoritukseen.


En todellakaan olisi osannut kuvitella että palaan Pohjanmaan reissulta mitali kaulassa. Koko edellisen viikon olin flunssassa ja pari viimeisintä pysu treeniä olivat menneet penkin alle. Niistä jäi huono maku. Mua auttoi kuitenkin se etten juurikaan katsonut ketä kaikkia nimiä on lähtölistassa, vasta kisapaikalla katsoin lähtölistan. Se auttoi. Muuten olisin panikoinut koko matkan. Muita joukkueitakaan en paljon katsonut ennen kuin vasta launtaina. Oli kyllä suuri helpotus huomata että meiän sarjan kovat nimet olivatkin pääsarjassa kisaamassa. 




Mitalipiiras

Semmoinen korjaus pitää vielä tehdä että Aamupostin (AP 15.9.14) artikkeli urheilupalstalla oli täysin puutteellinen. Ensinnäkin siinä ei ollut mainittu sarjoja, jonka vuoksi artikkeli oli sekava. Toiseksi siinä annettiin ymmärtää että Rykmentin voitto olisi ollut alusta asti selvä, mitä se ei ollut. Jos multa ei olisi rengas lähtenyt niin rykmentin voitto ei olisi ollut niin ylivoimainen. Lisäksi artikkelissa ei mainittu sanallakaan rastin poikien hienosta neljännestä sijasta H18 sarjassa. 

Viikolla olen kuvannut videoita ja editoinut niitä. Olen myös käynyt auttelemassa pappaa. Tiistaina kävin mun tän kauden varmaan ekoissa suunnistustreeneissä. Sprinttitreeni oli kyseessä. Huomasin kyllä että juoksu kunto on haihtunut pyöräilyn myötä. Lisäksi juoksu tuntui pahalta kurkussa. En kuitenkaan älynnyt lopettaa ajoissa, mistä seurasi että tulin uudestaan kipeeksi. Oli kyllä kiva nähdä seurakavereita ja suunnistuskin oli ihan mukavaa tauon jälkeen
.
Teetä on kulunut paljon.. Paddington <3

Torstaina sain vihdoin taas aikaseksi luettua Platonin valtiota. Olen edennyt jo kolmanteen kirjaan (s.127). Valtio on ihan jees kirja oikeastaan. Ja todella ajatuksia herättävä. Mutta täytyy sanoa että sisäinen feministini kyllä heräsi kun luin seuraavan pätkän: 


”Sinä säätäisit siis sellaisen lain, että tässä valtiossa jota me nyt olemme perustamassa, rakastaja saa suudella poikaystäväänsä, olla hänen seurassaan ja hyväillä häntä niin kuin isä poikaansa, siis kauniissa mielessä, jos poika tähän suostuu. Muuten hänen tulee seurustella rakkautensa kohteen kanssa niin, ettei hänen koskaan voida epäillä menevän tätä pidemmälle. - - ” (III 403b-c)


Todella törkeää naisen esineellistämistä!!! Platonin pisteet ropisee nyt kyllä todella alas. Enää en voi suhtautua häneen yhtä kunnioittavasti. 



Perjantain ruokavuorolla tein Ruokaisaa kanasalaattia Hellapoliisin ohjeen mukaan. Todella hyvää oli vaikka itse sanonkin.

Huomatkaa nallekuviointi :D

Perjantaina innostuin myös leipomaan sitruunapaloja Demin ohjeen mukaan. Rakastan sitruunaa. En nyt ehkä pelkältään mutta kaikki sitruuna jälkkärit on niin taivaallisia ja sitruuna voiteet & tuoksut! Ai että!   Lämpiminä herkut eivät olleet niin hyviä, maistuivat aika rasvasilta, mutta ihan ok. Kylminä seuraavana päivänä sen sijaan herkullisia! 


Tänään sunnuntaina tein kyllä kaikkien aikojen surkeimman treenin. Joku on joskus väittänyt että kuntoilu samalla kun katsoo TV:tä on tehokasta. Pah sanon minä. Ei siitä tule yhtään mitään. Treeni menee puoliteholla ja TV-ohjelmaankaan ei voi kunnolla keskittyä. No ehkä tällainen sluibalu sillon tällöin on ihan ok, kunhan ei tavaksi tule. Huomenna sitten vaikka kaksi treeniä!



Antoisaa viikkoa kaikille!


Love, Milla