Tällaisissa maisemissa suunnistettiin sprintti. Eli käytännössä mäkeä, portaita ja kujia ylös alas. Rankkaa oli, mutta oli se sen arvoista, niin upee miljöö oli. Oli hienoo mennä toka vikalle rastille Anni-Maija Fincken kannoilla. Valitettavasti jäätiin sille... :D
Our hotel. Ja näkymä "partsilta"
Keskiviikko: Vuori päivä
1. Päivän pelastus: kuivashampoo ❤. Kippis! Trying to study
2. Maastokuvia
3. Viimeinen rasti!
4. Suunta huipulle
5. Random kuvia
Nilkka nyrjähti, joten viilensin sitä ojassa
Suunta huipulle
^random kuvia + lounas ravintola
Torstai:
Running, gym & swimming
Vamos a la playa!!
Vetoharjoitus.
P.S. Saatiin Måren kanssa yhteiskuva ;)
Omg huomenna pitää jo pakata!! :0
Täällä on tosi ihanaa ollut. Oon ihan rakastunut Portugaliin. ❤
Lihakset on jumissa, joka paikka on naarmuilla, nilkka nyrjähti ja sääri on kipeä mutta hauskaa on ollut. Ja suunnistusta enemmän kuin tarpeeksi. Urheilijan elämää. ❤
Sää on suosinut. Lämmintä on ollut. Tänään oli kylmin päivä ehkä noin +16.
En haluu palata kylmään Suomeen.
HyRa:n uusi maja? Vähän vaan pitäis kunnostaa. Mut kelpais mulle. :D
Pikkulinnut kertoivat että Suomesta oli kuulunut valitusta kun sanoin eilisessä postauksessa kyllästyneeni. Pahoittelen mahdollista väärinkäsitystä. En todellakaan ole kyllästynyt suunistamiseen täällä, kyse ei ole siitä. Olin vain närkästynyt pummailuun ja siihen että olen niin surkea. Varmasti jokaista suunnistajaa voisi harmittaa jos kolmea peräkkäistä rastia ei löydä. Harmi jos joku kotopuolessa sai nyt väärän kuvan.
Täällä on oikeesti ihanaa. On kiva päästä pitkästä aikaa suunnistamaan. Sääkin on suosinut meitä. Nyt pitää paikkailla kamppeita iltapäiväntreeniä varten. Adeus!
Pakoon lunta. Paitsi oikeesti harmittaa kun haluaisin kovasti hiihtämään kun tänä talvena olen hiihtänyt max 10km..
Lentokoneessa
Automatka alkaa
Huoltiseväät
Hotellihuone
Bom dia Portugal!
Löysin 5 rastia 9:stä... Lopulta kyllästyin ja rupesin kuvailemaan :D sen jälkeen 2 vikaa rastia löytyi. Ihan jees maasto. Paljon korkeaa pensaikkoa. Polut heikkoja.
Sääri kesti. Tukkoisuuskin paranemaan päin. Nilkassa vähän tuntui jotain, mutta se varmaan johtui siitä etten ole pitkään aikaan juossut metsässä (tai juossut ylipäätään)
After training
Kauniit merimaisemat! Päivällä lämpötila +21. Iltapäivällä viileni ja oli sumua kun oltiin lenkillä. Meren rannalla juokseminen ilman kenkiä oli mahtavaa. Teki hyvää verenkierrolle ja saatiin samalla jalkakuorinta. Atlantin vesi oli kyllä kylmää. Sinne ei kyllä taideta mennä uimaan, aallotkin oli valtavat. Oli siellä muutama surffari, pari auringonottajaa ja paljon kalastajia. Iltalenkillä nähtiin paikallinen pikkulapsi toppatakissa samalla kun me juostiin shortseissa...
Beach selfie
Oikealla päivällinen: duck rise and bacon & soup. Lounas: soup, codfish & rise pudding.
Vähän ikävää takapakkia tuli taas vaihteeksi. Kurkku on nimittäin kipeä. No olinhan ehtinyt olla terve jo puoli vuotta niin jo oli aikakin. Olen pitänyt totaalilepoa urheilusta, syönyt bafucinia ja mynthoneita sekä juonut teetä & kuumaa kaakaota. Näillä eväillä jos kipu ei lähde niin on kyllä ihme. Vähän jänskättää tosiaan miten Portugalissa käy. Miks mulle aina sattuu kaikkea? Juuri kun sääri oli parantunut niin piti sit tulla kurkkukipu -,-
Näiden pitäs taltuttaa kurkkukipu :)
#100happydays #day1
Aloitin tosiaan tiistaina 100 Happy Days -haasteen. Eli sadan päivän ajan täytyy jakaa someen kuva päivän onnellisimmasta hetkestä hashtagilla #100happydays. Mun pitäs kyllä vähentää sometusta mutta tähän haasteeseen en voinut olla ryhtymättä. Oon kuullu tästä vain hyvää palautetta. Uskon ja toivon että elämänlaatu paranee tän myötä. :)
#100happydays #day2 ❤: had a good time with friends
1. & 2. Köyhän miehen herkut a la Milla.
3. #100happydays #day3:
todella ystävällinen tarjoilija Arnoldsissa :)
Näin mä teen ❤
Yep ❤
Jäiiks
So wake me up when it's all over When I'm wiser and I'm older All this time I was finding myself And I didn't know I was lost - Avicii
Joo tiedän vanha biisi, mutta mä nyt muutenkin hehkutan aina kaikki biisei myöhäs ja tää on hyvä biisi. Niin hyvät sanoitukset. ❤ Siis just tolta musta tuntuu. Haluisin vaan kelaa siihen hetkeen kun olen parantunut kokonaan ja siihen kun vastoinkäymiset olis voitettu. Mutta elämä taitaa mennä niin että aina tulee uusia vastoinkäymisiä. Mutta siinä vaiheessa kun niitä lyhyen ajan sisään tulee paljon rupee vähän ketuttaa.
Toistaiseksi kurkkukipu näyttää menevän ohitse. Taktiikka toimi. Mutta vähän mietityttää toi treenileiri. Miten jalka kestää ja pysynkö terveenä. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin. :)
Huh tänää on vielä vaikka kuinka paljon tehtävää. Kauheesti pakkailua. Kaikki on hukassa.. Urheilukengät vie varmaan puolet matkalaukusta eikä miljoonien urheiluvaatteiden takii mahu paljoo normivaatteita pakko pärjää esim. vain yksillä normikengillä. D: Aina sama juttu kun lähtee jonnekin leirille, nyt viel korostuu kun lennetään ulkomaille. Ehkä tästäkin selvitään, haha. :D
Vaikka elämä kolhii ei silti pidä unohtaa sitä tosiasiaa että aina on toivoa paremmasta. Oikeestii ihan super hyvä fiilis nyt!! Perjantai ilta tyttöjen kanssa oli mahtava!
Girls night out ❤
Aamulla oli kieltämättä aika väsynyt olo mutta jaksoin silti mennä luennolle tai siis logiikaan harjoituksiin. Aamulla sato vettä ja oli harmaata, mutta kun pääsin luennolta aurinko paistoi kirkkaasti. :) Alan pikku hiljaa tykästymään Helsinkiin. Niin kauniita rakennuksia! Sopivan suuri pikkukaupungin tytölle. Lisäksi on mukavaa kun täällä tapahtuu kokoajan kaikenlaista. Tiistaina kampin edessä esiinty uniikki. Ja musta oli todella suloista kun kaikenikäiset oli fanittamassa. Vauvasta vaariin ihmiset oli fiiliksissä. :)
Uniikki
Starbucks ❤ Chai tea ❤ Tuli niin mieleen Colorado. Yhtenä päivänä ennen treeniä mentiin Starbucksiin ja otin Chai Lattea. Oi kun oli hyvää. Aiemmin otin aina vaan Refresha juomia kun en oikein ole kahvin ystävä. Ja tuli vaan niin haikee olo kun siel oli niin kivaa. Ja et siitäkin on jo kohta puoli vuotta. Colorado ylitti kyllä mun odotukset Amerikasta ja amerikkalisista. Sitä ennen mulla oli kovin negatiivinen kuva amerikkalaisista. Coloradoon voisin palatakin❤ Eikäääää haluun ratsastamaan sinne preerialle! :) New Yorkia tms. josta monet haaveilee en niinkään välitä nähä. Miljoonakaupungit ei vaan ole mun juttu.
Lauantaina jääpuistossa esiintyi kaksi muodostelmaluistelujoukkuetta. Luisteluesitykset oli niin koskettavia että melkein rupesin itkemään. Yhtälailla mua koskettaa aina joukkuevoimistelun esitykset/suoritukset oioi. Ne on niin taitavia, ai että. Ja eikä tää hypetys tähän loppunu. Steissin (hihi oon vihdoin oppinu sanoo steissi) sisäl oli kuvia paraolympialaisista. Tuli hyvä fiilis kun niitä katsoin. Tajusin siinä että miksi rakastankaan urheilua. Ne on ne pienet ja suuret hetket, kaikki ne tunteet, sitä ei voi edes kuvailla. Tää lisäsi kyllä motivaatioita urheiluun.
Sit allekirjoitin vetoomuksen kiinan kommunistipuolueen kannattaman vankien sisäelinsilpomista vastaan. (tai jotain vastaavaa). Aivan järkyttävää. Ei tähän voi muuta sanoa. Mutta tuli hyvä mieli, kun sain auttaa. Melkein meinasin antaa rahaa veteraaneillekin kun inttipoikia oli joka kadun kulmassa mutta eipä ollut kolikoita. Joka tapauksessa hyvä fiilis. Juuri nyt olen onnellinen ja aion nauttia siitä vielä kun voin :)
Eikä mukava viikonloppu tähän päättynyt. Eilen vietin äitin kaa äiti-tytärpäivää. Aww oli parasta! :) Mentiin Base Campiin, nepalilaiseen ravintolaan, syömään. Tosi herkullista ruokaa, suosittelen kaikille! Naanleipä on mun uusi rakkaus. Sen jälkeen menimme katsomaan Nainen Ihanainen -näytelmää, joka oli muuten huippuhyvä! Keski-ikä oli varmaan +40 mutta näytelmästä riitti annettavaa nuorellekin. Sitten menimme Kulmikseen kahville. Otin Karpalokinuskikakkua ja teetä. Äitin leivos oli mustikkavalkosuklaakakku. Molemmat olivat hyviä. Illalla mentiin vielä moikkaamaan pappaa. Kun tultiin sieltä päätettiin oikaista metsän poikki, mutta metsässä huomattiin että polut oli hyvin jäiset ja lätäkköiset. Olimme yhden pyöränlampun ja kuutamon varassa. Tulipahan koettua korkkareilla metsässä tarpominen. Haha. Leidit metsässä. Onneks oli sentää korkotennarit, eikä mitkää piikkikorot (tosin en edes omista sellasia). Lopulta pääsimme kotiin ja äiti alkoi tekemään sitä kuuluisaa avokadopastaa. Oli hyvää!
Äiti-tytärpäivä ❤
Kuuluisa avokadopasta
Sama mulle vaik satais Taivas ois pilvinen Tää on kaunis päivä, mä oon sopivasti onnellinen
Tänään puolestaan fiilistelin Englantia. Katoin vikan jakson Au pairit Lontoossa- sarjasta. Oiii! Rakastan sitä sarjaa! Varsinkin toi vika jakso toi mieleen jäähyväiset kielimatkan vikana päivänä. Ja nyt yhä enemmän ja enemmän kaipaan Englantiin. Tiedän että palaan sinne vielä. Jos tästä joskus pääseen yliopistoon, niin voisin mennä yliopistovaihtoon Englantiin. Oi, se olis niin siistiä. Siellä on kuitenkin ihan erilainen filosofian kulttuuri. Paljon kuuluisa filosofeja. Lisäksi iso osa filosofian oppimateriaaleista on englanniksi, koska suomeksi on niin vähän. Niin ihan loogista olis mennä just Englantiin. Rakastan brittiaksenttia <3
Mutta niin takas tähän päivään. Katselin siis aupaireja ja söin englantillista aamupalaa. Mulle englantilainen aamupala on: suklaamuroja, leipääsuklaalevitteellä, teetä (Earl Grey). Jouduin kuitenkin soveltamaan. Suklaalevite oli heitetty pois, niin jouduin tyytymään hilloon. Lisäksi meillä ei nykyään eräiden terveysintoilijoiden takia ole suklaamuroja, joten piti tyytyä All bran hiutaleisiin kaakaojauheen kera. Myöskään oikeaa teetä ei ollut, joten tyydyin Heathrow'n lentokentältä löytämääni lemppari teeheni. Tietysti au pairina olo on erilaista kuin kielimatkalla oleminen, mutta voin samaistua siihen ajoittaiseen yksinäisyyden tunteeseen, itsenäistymiseen ja niihin jäähyväisiin sekä kuinka mahtavaa oli saada uusia ystäviä eripuolilta Eurooppaa. Ja isäntäperhe <3
Avicii on fiksu ja niin oikeassa ❤
Mutta nyt on aika valmistautua illan spinningiin. So moroo!
Urheilullista viikkoa kaikille! ❤
Love, Milla
//edit. bugit poistettu. En käsitä miten en huomannut niitä. En vissiin enää käytä hashtageja kun bloggaan puhelimella... P.S. Ihanan looginen tää postaus.. pikku vikoja :D
"Todella toiveikas ja hyvä fiilis! Miten voikin tavallisella kevyellä sauvakävelylenkillä adrenaliini virrata. Ihan meinas onnen kyyneleet tulla, en tiiä miks. Aika tunteikas lenkki oli. Jotenkin motivaatio taas kasvo. Vaikeuksien kautta voittoon, niinhän sitä sanotaan.
Jotain tossa sääressä vaan on vikana. Alkulenkistä tuntu pikemminkin varpaassa kipu, mutta se kipu häipy nopeasti. En tiedä mikä tossa sääressä on. Normaalia penikkakipua se ei ole, eikä tavallisesta mustelmasta tule kipua, myöskään lihaskipua se ei ole eikä voi olla sillä tässä on sen verran ollut lepoa. Siinä on aivan pientä kivun tunnetta, ei kuitenkaan niin että estäisi kävelyn. Mutta normaaliltakaan se ei tunnu. Joku siinä on vialla, mutta mikä se olisi kiva tietää. "
Haha, näköjään olin tuon aiemman pätkän kirjoittanut toissaviikolla. Jäi näemmä postaamatta. Hups! Siitä on kulunut tovi ja tilanne on muuttunut. Viime keskiviikkona kävin tosiaan lääkärissä, joka ei todennut muuta kuin röntgeniin. Röntgenistä ei selvinnyt mitään, mikä on kai hyvä juttu. Että jos tossa jalas on jotai niin ei mitää vakavaa. Viime viikko oli melkein pelkkää lepoa. Jo liikuntakiellon takia ( tai toisella jalalla sai tehä ja keskivartaloa yms.) mutta stressailin tenttiä, niin en senkään puolesta pahemmin ehtinyt treenaamaan. Kunto on nyt kyllä rapistunu tässä muutaman viikon aikana. Jänskättää miten selviin tulevasta Portugalin leiristä. Jos vaan pääsen siellä wifin ääreen niin postauksia tulee! ;)
Taannoin vietettiin perheen kanssa mukavaa koti-iltaa. Pääruokana ribsejä ja uunivihanneksia salaattipedillä. Jälkiruuaksi Assiette de fruits et citron crème fouettée. Viiden tähden illallinen ❤
Oon tässä miettinyt että mihinkä sitä hakis, kun tuo yhteishaku on nyt käynnissä.
1. Helsingin Yliopisto, Teoreettinen filosofia 2. Helsingin Yliopisto, estetiikka 3. Tampereen Yliopisto, filosofia 4. Åbo Akademi, filosofi
Hehe, en kyllä tiedä riittäiskö mun kielitaito Turkuun :D Mutta kiinnostuin siitä kun sain kuulla että sinne vois päästä helposti. Sinne on vähemmän hakijoitakin.
Mutta oon kyllä nyt tosi tyytyväinen kun lukumotivaatio on kohonnut! Ja vihdoin sain KOKONAAN luettua teoreettisen pääsykoekirjan maanantain tenttiin. Vikat kappaleet meni kyllä vähän ohi koska panikoin, mutta ekat kappaleet alkaa jo sujua. :) Lukemista on kyllä paljon, mutta kerrankos se kirpasee. Mun on pakko päästä sisään. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Ja ainut tie on lukeminen, lukeminen, lukeminen. Okei on mulla B-vaihtoehtokin mietittynä, mutta sen aika ei ole vielä.
Ainiin, tässä sattui vielä sellanenkin juttu: huomasin että teoreettisen ja estetiikan pääsykokeet ovat samana päivänä!! Mutta onneksi eriaikaan. Eli käytännössä se tarkoittaa 8h kirjoitusurakkaa välissä 1h aikaa siirtymiseen. Eikä tässä vielä kaikki edellisenä iltana on Mileyn keikka :P (y) Joo että sillee. No eiköhän niistäkin selvitä. :)
Kumpa toi sääri nyt parantuis! Ehkä tää on merkki siitä että mun oikeesti pitäs vaihtaa pyöräsuunistukseen, kun ei jalat kerran kestä juoksua. Kukapa tietää. :)
Mä voisin mennä tästä kohta nukkumaan. ¡Buenas noches! ¡Besitos! ❤
